Blogin pitämisessä on ollut pitkä tauko. Kesä on kerrassaan toivotonta aikaa kirjoittaa puutarhablogia. Kuinka ihmeessä sitä malttaisi istua ruudun takana hakkaamassa näppäimistöä kun kaikki se ihanuus puutarhassa odottaa huoltamista ja suunnitelmat toteuttamista!? Voi kuinka lyhyt Suomen kesä onkaan!
Viime kesä helli sentään poikkeuksellisen yltäkylläisellä lämmöllä ja auringonpaisteella. Sitä ikävöiden tuli tarve selailla viimevuotisia valokuvia nyt kun ulkona on hanget korkeat nietokset ja puput ovat pistelleet poskeensa kasvimaan viimeiset lehtikaalit.
Päätin valita vuoden 2019 ensimmäiseksi aiheeksi esikasvatuksen ja nimenomaan Bluggbox -pienoiskasvihuoneen. Olen varsin perinteinen taimikasvattaja siinä mielessä, että joka kevät päätän seuraavana vuonna olla kasvattamatta mitään taimia itse ja kuitenkin löydän itseni vähintään kymmenien jugurtti- ja maitopurkkien taimimerestä miettimässä mistä löydän niille tilaa tarpeeksi valoisalta paikalta. Kuulostaako tutulta? Tilanahtaus ahdistaa ja sen ovat tajunneet myös markkinamiehet, jotka ovat tuoneet kauppojen hyllyille tällaisia, vartavasten esikasvatukseen tarkoitettuja minikasvihuoneita. Nelson Gardenin Bluggbox-systeemi ei todellakaan olisi ollut hankintalistallani, ellen olisi sattunut saamaan lahjakorttia paikalliseen puutarhaliikkeeseen, mutta koska sellainen tuli hankittua niin kerronpa kokemukseni.
Ensimmäinen pohdinta oli, mitä kasvattaisin minikasvihuoneessa, mikä kasvi pärjäisi näissä pikkiriikkissä ruukuissa mahdollisimman pitkään, mahdollisesti jopa siihen asti että taimet saa istuttaa ulos lopulliselle paikoilleen? Päädyin ostamaan kauniin syklaaminpunaisen lobelian siemeniä toiveissa että voisin istuttaa näitä pieniä potteja kaikkiin ulkoruukuihin muiden kasvien joukkoon.
Boxin kansiosan muotoilu mahdollistaa pienten kolojen painamisen siemeniä varten kätevästi yhdellä painalluksella, mutta lobelian siemenet ovat kuin pientä pölyä, eikä niitä peitetä mullalla, joten jätin kolot painamatta ja painelin vain sormella siemenet mullan pintaan. Siementen määrää oli mahdoton arvioida ja kuten arvata saattaa, niitä tuli ihan liikaa.
Boxin helppous esikasvatuksen suhteen piilee kannen ohella sen kasteluautomatiikassa. Ruukkuosien pohjat ovat avoimet, joten kastelu tapahtuu alla olevaan muovilaatikkoon mistä multa imee kosteuden sopivasti siemenille ja juurille. Näin juuret hakeutuvat oikeaan suuntaan kasvaen syviksi ja voimakkaiksi. Alkuun voi toki myös sumutella mullan pintaa, mutta haihtuminen on kannen ansiosta vain vähäistä.
Siemenet itivät boxissa kerrassaan mainiosti ja täytyy sanoa että kaikenkaikkiaan vauvalobeliat tuntuivat viihtyvän siinä hyvin. Siirsin pienet sirkkataimet aika pian huoneenlämmöstä viileälle kuistille, missä on runsaasti luonnonvaloa ja pienet katosta roikkuvat kasvivalaisimet vielä lisänä.
Kevään koitettua ja ilmojen lämmittyä tein niin kuin suunnittelin, eli istutin taimet suoraan boxista ulkoruukkuihin niiden ollessa tuolloin vajaan 10 cm korkuisia. Viileiden öiden vuoksi kukinta siirtyi harmillisen pitkälle, heinäkuun puoliväliin. Luulen että ruukut olisi kannattanut sijoittaa alkukesän ajaksi vaikka kasvihuoneeseen - tekemällä oppii. Kokeilu oli joka tapauksessa onnistunut, niin kuin kuvasta näkyy.